Pinna

Pohjan kunnostuksen odotellessa kevään lämpöä ja peräsimen vielä kuivuessa varastossa sormet syyhysivät jotain venepuuhaa. Niinpä otin työn alle pinnan, täytyyhän veneen ohjaimen olla arvoisessaan kunnossa. 

Veneen pinna on tiikkiä, joka rasvaisena puuna kestää hyvin vettä, mutta samaisesta syystä tiikkiä harvemmin lakataan, koska puun oman öljyn vuoksi lakkaa on vaikeampi saada tarttumaan. Myynnissä on ilmeisesti teak käsittelyaineita, jotka estävät öljyn nousemisen puun pinnalle ja lakka kestää paremmin. Tälläistä ei omasta varastosta löytynyt...joten kokeillaan perinteistä ohjetta rasvanpoistosta asetonilla ja ohentamalla lakkaa aluksi reilusti, jotta se imeytyisi puuhun syvemmälle.

Lakka irtosi puusta helposti kaapimella ja puupinta hiottiin esiin P80 paperilla ja alta tuli vähitelleen esiin nätti puupinta.

Ensimmäiset lakka 3 kerrosta ohennettiin n.30-50% ja hiottiin lakkausten välillä. Nyt lakkaa 2 kerrosta ohentamattomana, katsotaan jos jaksaa laittaa muutaman kerroksen lisää talven aikana...mutta parempi näinkin :)

Pohjan sliippaus

Äsken oli juhannus, kohta joulu ja sitten taas juhannus. Aika lentää kuin siivillä, niinpä syystalven mahdollisesti viimeinen lämmin päivä oli hyödynnettävä sliipaamalla pohjasta primerin jäänteet.  Ehkäpä keväälle jäisi sitten vähän paremmin aikaa viimeistelyyn. No, pimeä tulee tähän vuodenaikaan aikaisin ja ihan loppuun asti ei päästy...mutta mukavaa, että röpelöinen pohja alkaa pikkuhiljaa siistiytymään.

Tämän hetken ajatus on, että veneen keulasta ensimmäinen kolmannes otetaan keväällä vielä merkkausvärillä ja hiomalaudalla. Tassujen alta otetaan kuitenkin vain eliönestomaali pois ja tasoitetaan tulevan uuden primerin kanssa samaan pintaan. Tämä siksi, että ilman erillistä veneen tuentaa pystyy maalaamaan vain yhden tassun kerrallaan ja 4-5 kerroksen maalaaminen kuivumisaikoineen näin on todella hidasta. Primer vaikutti olevan ihan ok kunnossa, joten tassujen kohdat voi ottaa vuosien saatossa, vaikkapa sitten yksi tassu kerrallaan. 

Jos joku miettii homman aloittamista, niin aikaa tähän vaiheeseen on mennyt kolmena päivänä n.3 tuntia per kerta eli pyöreästi 10 tuntia. Tämä on varmasti hyvin venekohtaista, aiemmin tehty Maxi 999 pohjan putsaus oli kyllä selkeästi hitaampaa, vaikkakin suhteuttettuna veneen kokoon.

Seepra pohja

Todo-listaa on lyhennetty myös pohjan kunnostuksen osalta, sen mitä ehti ennen pakkasjaksoa. Pohjasta päätettiin siis tehdä seeprakuvioinen...no ei...loppu mustasta primerista hiotaan vielä gelgoat pintaan, jahka kelit taas lämpenevät.

Kölin käsittelyä vielä mietitään. Kölin profilointi tulee kuitenkin lähivuosina tehtäväksi päähän, joten nyt otetaan varmaan vain eliönestot pois ja pahimmat epätasaisuudet kölistä paklataan ja maalataan uusi hard racing maali tilalle.

Halkaisua ja putsausta

Nyt on peräsin vihdoin saatu halkaistua. Vaikka itse lasikuidun leikkaaminen oli helppoa, niin peräsinpuoliskojen yhdistämiseen on käytetty jonkunlaista polyesteri? massaa ja tämän paksun valkoisen massan halkaiseminen oli aika haasteellista. Tämä onnistui lopulta erilaisilla sahoilla. Alla kuva avatusta peräsimestä, jossa massa valkoisella.

Peräsimen sisällä olikin sitten varsin kosteaa polyuretaanivaahtoa. Vaikka ydinaine oli märkää se oli vielä aika tiukasti laminaatissa kiinni. Taltalla vaahtoa sai aika hyvin lohkottua irti ja pikkuhiljaa pinnat putsattua.

Expressejä rakennettiin aikanaan kovalla vauhdilla. Tämä on vaikuttanut varmasti myös siihen, että Stellakin peräsimestä löytyi muutamia kohtia, jossa polyesterihartsi ei ollut kunnolla täyttänyt lasikuitua. Nämä kohdat näkyivät peräsimen sisäpinnalla hieman vaaleampina alueina. Tarkkakorvainen voisi ehkä kuulla eron kopinassakin. Kuitu oli yhdessä kohtaa hartsista täysin kuivaa.

Hyvin on kuitenkin 40v. kestänyt, joten rakenteessa on varmasti hyvin ”varoja” ja omaan silmään vaikuttaa kyllä tosi jämäkältä peräsimeltä! Selkeästi irtonaiset kohdat irroitettiin, hiottiin kunnollisella tartuntaviisteellä uutta laminaattia varten.

Ohessa ensimmäinen puolisko putsattuna, toiselle tehty sama operaatio. Molemmat puolikkaat on nyt viety lämpimään varastoon kuivumaan talven yli eli homma jatkuu keväämmällä. Talven aikana hankitaan laminointitarvikkeet ja tutkitaan polyuretaanivaahto vaihtoehtoja (luokkasäännön mukaisesti, viisainta olisi käyttää epoksivaahtoa). Sitten on tietysti vielä ne TODO-listan muut kohdat 😁

Peräsimen rakenteesta

Peräsinremontti etenee omaa tahtiansa, mutta ajattelin laittaa hieman lisäinfoa Express peräsimen rakenteesta. Expresspurjehtijoiden sivuilta löytyy osin haalistunut alkuperäinen rakennekuva peräsimestä.

Rakennekuvaan on merkitty eri rastereilla mm. vanerivahvisteiden ja suunnatun lasikuidun sijainnit. Itselle kuitenkin oli epäselvää, onko "ruoteena" vain suunnattua lasikuitua vai sen lisäksi myös vaneria. Suunnatun kuidun selitteessä rasteri on haalistunut ja siksi ehkä epäselvä.

Millainen rakenne sitten oikeasti on? Piirsin projektia varten kuvan uudestaan, sen perusteella mitä Stellasta olen saanut selville. Peräisimen yläpäässä on yksi vanerivahvike, johon pinna kiinnittyy holkilla. Peräsimen kiinnityshelan alapäässä on toinen vanerivahvike. Nämä vahvikkeet käyvät kyllä alkuperäisestäkin rakennukuvasta ilmi, mutta pituussuuntaista vanerivahviketta ei peräsimessä kuitenkaan ole. Pituussuuntainen jäykistys hoidetaan vahvalla suunnatulla lasikuidulla (+peräsimen kerrosrakenteella)

Kevran sivuilta poimittuna suunnatun lasikuidun tyyppi on palttinasidos, jossa pitkät kuidut ovat peräsimen suuntaisia. Alla kuva Kevran sivustolta. Stellassa yhden läpipulttauksen kohdalta sisääntunkenut vesi oli päässyt osin delaminoimaan suunnattua kuitua paikallisesti, niin hyvä että tämän pääsee nyt korjaamaan :)

Peräsinremontti

Stellan peräsinremontti on aloitettu. Olen luonut peräsintä varten oman alasivun, johon kerään tietoa peräsimen rakenteesta.

Lähtötilanteessa tiedossa oli, että peräsin on imenyt vettä ja jäätyneenä halkaissut peräsimen yläosan. Tämä on tämän ikäluokan veneille ilmeisen yleistä, varsinkin peräsinakselisille malleille. Näissä vesi pääsee peräsimeen yleensä akselisaumasta. Expressissä vesi pääsee peräsimeen mitä luultavimmin peräsinkiinnityksen läpipulttauksista. Tosin veneilijät muistavat, että vedellä on monia mysteerisiä reittejä..

Vaikka peräsin ei olisi näkyvästi haljennut kannattanee tarkistaa metallisen peräsinhelan alta onko sinne ilmestynyt halkeamia, näin oli ainakin Stellan kohdalla. Samallahan voi tiivistää läpipulttaukset kunnolla.

Halkeama helan alla, joka ei näkynyt päälle päin. Stellassa oli varsinaisten läpipulttausreikien lisäksi 3 muuta silikonilla täytettyä reikää, joiden tarkoitus ei ole ihan tiedossa. Arvauksena on, että peräsimen kuntoa on joskus tarkistettu tai että nämä on väliaineen pursotukseen liittyviä reikiä?

Halkeaman kohta hiottuna puhtaaksi.

Peräsin on nyt myös yläosastaan halkaistu ja osin puhdistettu, mutta tästä lisää myöhemmin.

Tässä kuitenkin fiiliskuva :)

Uudet kisapurjeet WB:ltä

Kisapurjeiden tilaaminen Expressiin on ainakin yksinkertaista. Luokkasäännöt määrittelevät hyvin pitkälle sen millainen purje saa olla, joten vaihtoehtoja tarjotaan neulomoista tasan yksi, Express kisapurje 😁

Stellaan tilattiin ensi kesäksi uusi isopurje ja fokka. Spinnu jäi vielä kauppaan, harjoitellaan ensin vanhalla.

Toimittajaksi valikoitui WB sails, josta sain mielestäni parasta palvelua ja siellä tuntui olevan aitoa intoa Express purjehdukseen.